Uuttakin parempi

Etelä-pohjalainen omakotitalo sai alkuperäisen kuitusementtikattonsa tilalle kestävän teräskatteen. Samalla parannettiin myös yläpohjan lämmöneristystä.

Arvostetussa vaasalaisessa isännöintitoimistossa Buma-Team Oy:ssä työskentelevä Thomas Hägglund tietää, mitä hyvin toteutetulta kattoremontilta voi edellyttää. Oman omakotitalonsa vuonna 2013 toteutetun kattoremonttinsa suhteen hän on enemmän kuin tyytyväinen.

– Kaikki onnistui mainiosti, Suomen KattoCenterin ammattitaitoiset asentajat tekivät työn hyvin ja sovitussa ajassa. Hintakin oli kohdallaan, Hägglund hymyilee.

Kattoremontti oli kesällä edessä, sillä Hägglundien 1980-luvun omakotitalon Vartti-katteella oli tullut 30 vuotta täyteen. – Se oli ehdottomasti jo vaihtoiässä, Hägglund myöntää.

Kunto selville

Suomessa on edelleen tuhansia neliömetrejä vanhoja kuitusementtikattoja erityisesti 1970- ja 80-luvuilla rakennetuissa omakoti- ja rivitaloissa. Usein katon kuntoa tarkastettaessa väriltään haalistunut, mutta maasta silmämääräisesti kunnossa oleva katto paljastuu jo rikkoutuneeksi. Koska Vartti-katteen alle ei ajan tavan mukaisesti ole usein asennettu edes aluskatetta, tuloksena on ennemmin tai myöhemmin vuotoja ja kosteusvaurio.

Hägglungien vanhan katon kunto selvitettiin paikan päällä käymällä. Kattoasiantuntija Jouni Kiviharju tutki katon kunnon päältä päin ja yläpohjan kautta. Hägglundien kuitusementtikatto on peräisin ajalta, jolloin materiaalin vahvikkeena käytettiin vielä asbestia. – Kuitusementtilevyssä sisällä oleva asbesti ei ole vaarallista, mutta kattoa purettaessa on pidettävä huoli, etteivät levyt pääse rikkoutumaan. Purettu asbestijäte on toimitettava ehjänä jäteasemalle hävitettäväksi, Kiviharju kertoo.

Lisäeristys samalla vaivalla

Thomas Hägglund halusi kattoremontin yhteydessä myös parantaa talonsa energiatehokkuutta yläpohjan lämmöneristyskerrosta kasvattamalla. Yläpohjan lisäeristämiseen on puhallusvilla ehdottomasti vaivattomin ja kustannustehokkain lisälämmöneriste ja kannattaa jo 2000-luvun alussakin rakennetuissa taloissa. Omakotitalojen yläpohjaan suositellaan noin 500 mm:n villakerrosta.

Hägglundien talon jyrkän harjakaton yläpohjan rakenne ei kuitenkaan ollut sovelias eikä tilaa ollut riittämiin. Kattoremontin yhteydessä rakenteita voidaan korottaa ja korjata ja eristyskerrosta lisätä. Näin myös päätettiin tehdä ja yläpohjaan asennettiin 100 mm:n kerros palavillaa.

Hägglundien talon yläkertaan tuo valoa ikkunallinen kattolyhty. Kattoremontin yhteydessä päädyttiin vaihtamaan myös ikkuna. Jouni Kiviharju antoi tarjouksen kattoremontista, johon sisältyivät vielä sadevesijärjestelmän ja kattoturvatuotteiden, kuten lumiesteiden ja lapetikkaiden asennus.

Tiilikuvioinen teräskate

Uuden kattomateriaalin osalta Hägglundien valinta kohdistui Weckmanin hillityn tyylikkääseen tumman harmaaseen, tiilikuvioituun teräskatteeseen. Teräskate on säilyttänyt suosionsa suomalaisten omakoti- ja rivitalojen katteena. Se on helpon ja nopean asennettavuutensa vuoksi paitsi tee se itse -katonkorjaajien, myös ammattiasentajien suosikki.

Kaikkiaan 170 m²:n kokoisen katon korjaus alkoi toukokuun puolivälissä ja oli yhden läpiviennin asennusta vaille valmis 13. kesäkuuta. Vanha kate purettiin, rakenteita korotettiin 100 mm ja lisäeristys asennettiin paikalleen katon vinoon osaan. Lyhdyn ikkuna vaihdettiin ja aluskate, varsinainen katemateriaali, sadevesikourut, lapetikkaat ja lumiesteet asennettiin. Lyhdyn loivaan kattolippaan asennettiin Weckmannin konesaumapelti, joka on lähes tasaiselle pinnalle turvallisin ja helpoimmin asennettava ratkaisu muotoiltavuutensa vuoksi.

Suomen KattoCenter - Kaikkea mitä kattosi tarvitsee

X

Tarvitsetko apua?

Kattoasiantuntijamme auttaa

Jätä numerosi, niin soitamme sinulle takaisin.

 

Tarvitsetko apua?
Kattoasiantuntijamme auttaa.